”The Return of the Giant Hogweed”

Tämä artikkeli käsittelee kappaletta. Kasvista ks. Kaukasianjättiputki.

”The Return of the Giant Hogweed” on englantilaisen rock-yhtye Genesiksen kappale, heidän kolmannen albuminsa Nursery Cryme (1971) kolmas raita. Se kertoo, kuinka viktoriaaninen tutkimusmatkailija tuo jättiputken Venäjän kukkuloilta Kew’n kuninkaalliseen kasvitieteelliseen puutarhaan, ja kuinka kasvi pakenee, leviää ja uhkaa ihmiskuntaa.¹ Kappale on seurannut kasvia tieteelliseen kirjallisuuteen asti.²

Tausta

Kappale oli yhtyeen viiden jäsenen yhteinen sävellys: Peter Gabriel, Steve Hackett, Mike Rutherford, Tony Banks ja Phil Collins.¹

Vuoden 2024 tutkimus yhdistää sen kesään 1970, jolloin brittilehdet uutisoivat jättiputken polttamista lapsista. The Lancet julkaisi huomion kasvista 4. heinäkuuta, ja kaksi edinburghilaista lääkäriä kuvaili sen vaaroja British Medical Journal -lehdessä seuraavalla viikolla.¹³⁴ Sama tutkimus näkee vaikutteita John Wyndhamin romaanista The Day of the Triffids (1951), jonka kertoja epäilee kävelevien kasvien olevan jalostettu Neuvostoliitossa.¹

Sisältö

Kertomus seuraa kasvia tutkimusmatkailijan tekemästä löydöstä sen esittelyyn Kew’ssa, sen pakoon maaseudulle ja sen voittoon jokaisesta yrityksestä hävittää se. Päättävä osa, jonka kansilehdessä on otsikkona ”The Dance of the Giant Hogweed”, päättyy huutamalla kasvin tieteellisen nimen latinalaistettua monikkoa.¹nousu, jota mikään torjunta-aine ei voinut pysäyttää

Tarina on lähellä kasvin todellista historiaa, yhtä vapautta lukuun ottamatta. Jättiputki oli Kew’n siemenluettelossa jo vuonna 1817, kaksikymmentä vuotta ennen kuin kuningatar Victoria nousi valtaistuimelle, joten ”viktoriaaninen” tutkimusmatkailija saapui hieman myöhässä.¹

Julkaisu ja vastaanotto

Nursery Cryme ei noussut listoille julkaisuhetkellään. Se nousi brittiläiselle albumilistalle vasta 11. toukokuuta 1974, sijalle 39, ja palasi listalle vielä viikoksi maaliskuussa 1984.⁵ Kappaleen livenä esitetty versio, äänitetty Manchesterissa 24. helmikuuta 1973, ilmestyy albumilla Genesis Live (1973).¹

Tieteellisessä kirjallisuudessa

Kasvia käsittelevä perusteos, Ecology and Management of Giant Hogweed (2007), painaa kappaleen säkeitä tunnuslauseina lukujensa alkuun.² Invaasion historiaa käsittelevä luku avautuu yhdellä niistä.⁶ Kirjan päätösluku alkaa muistelemalla kappaletta, ja kuvailee kasvia ”iltapäivälehtien arkkityyppiseksi kasvi-invaasioksi”.²

Muut teokset

Kasvi on esiintynyt myös kaunokirjallisuudessa, muun muassa Felice Holmanin romaanissa The Escape of the Giant Hogstalk (1974), joka julkaistiin uudelleen nimellä The Escape of the Giant Hogweed (1978), sekä Charlotte MacLeodin dekkarissa The Curse of the Giant Hogweed (1985).¹ Sen myöhemmästä urasta venäläisessä ja puolalaisessa taiteessa ja teatterissa, ks. Armenianjättiputki § Kulttuurissa.

Katso myös

• Kaukasianjättiputki § Kulttuurissa
• Hogquote

Footnotes

1. Fagioli, S. (2024). “Mantegazza pop. Dall’Heracleum mantegazzianum di Sommier & Levier a The return of the Giant Hogweed dei Genesis e oltre”. Archivio per l’Antropologia e la Etnologia. 154: 83–97. doi:10.36253/aae-3089. ↩ ↩² ↩³ ↩⁴ ↩⁵ ↩⁶ ↩⁷ ↩⁸

2. Pyšek, P.; Cock, M. J. W.; Nentwig, W.; Ravn, H. P. (2007). “Master of all traits: can we successfully fight giant hogweed?”. In Pyšek, P.; et al. (eds.). Ecology and Management of Giant Hogweed. Wallingford: CAB International. pp. 297–312. doi:10.1079/9781845932060.0297. ↩ ↩² ↩³

3. “The giant hogweed” (1970). The Lancet. 296 (7662): 32. doi:10.1016/S0140-6736(70)92490-6. ↩

4. Drever, J. C.; Hunter, J. A. A. (1970). “Hazards of giant hogweed”. British Medical Journal. 3 (5714): 109. doi:10.1136/bmj.3.5714.109-b. ↩

5. Official Charts Company. “Nursery Cryme – Genesis”. Retrieved 26 September 2026. ↩

6. Pyšek, P.; Müllerová, J.; Jarošík, V. (2007). “Historical dynamics of Heracleum mantegazzianum invasion at regional and local scales”. In Pyšek, P.; et al. (eds.). Ecology and Management of Giant Hogweed. Wallingford: CAB International. pp. 42–54. doi:10.1079/9781845932060.0042. ↩