Fytofotodermatiitti

Euroopassa yleisimmin syypäästä kasvista ks. Kaukasianjättiputki.

Fytofotodermatiitti (kreikan sanoista phyton, ”kasvi”, phōs, ”valo”, ja derma, ”iho”) on palovammankaltainen ihoreaktio, jonka aiheuttaa kosketus tiettyihin kasvimahloihin ja sitä seuraava altistuminen ultraviolettivalolle.¹ Mahla on vaaraton pimeässä. Kosketus ei satu eikä jätä jälkeä: vamma ilmaantuu vasta, kun iho on altistunut valolle, tullen näkyväksi noin vuorokauden kuluttua ja saavuttaen huippunsa kahden tai kolmen päivän kuluttua.² Vahingoittunut iho pysyy usein tummana kuukausia, ja voi säilyä herkkänä auringonvalolle vuosia.³

Tämän viiveen vuoksi monet vahingoittuneista eivät yhdistä vammojaan niiden syyhyn.valo ei aiheuta vahinkoa; se paljastaa sen Palovamman raidat ja pärskeet noudattavat kosketuksen kuviota — lehden sivallus, mahlapisara, käden muoto — ja ne on erehdytty pitämään muina vammoina, lapsilla jopa pahoinpitelyn merkkeinä.⁴

Syy

Reaktion aiheuttavat furanokumariinit, yhdisteet, joita useat kasviheimot tuottavat puolustukseksi hyönteisiä ja sieniä vastaan. Sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimossa niitä esiintyy jättiputkessa ja sen sukulaisissa, villipalsternakassa ja karhunputkessa; sitrusheimossa niitä esiintyy limeteissä, joissa ne aiheuttavat kesäbaarimikkojen ”margarita-palovamman”.¹ Jättiputket ovat Euroopan vaarallisin lähde niiden kantaman mahlan määrän ja kasvien koon vuoksi, sillä niiden lehdet ja varret sivaltavat helposti paljasta ihoa.

Jättiputkessa esiintyvät yhdisteet sisältävät psoraleenin, bergapteenin, ksantotoksiinin ja angelisiinin, joka on usein niistä runsain. Niitä esiintyy kasvin joka osassa, ja korkeimpana pitoisuutena hedelmässä.⁵ Ks. Furanokumariini § Jättiputkessa.

Mekanismi

Furanokumariinit tunkeutuvat ihoon minuuteissa kosketuksesta. Kun pitkäaaltoinen ultraviolettivalo (UVA, noin 320–400 nm) osuu niihin, ne sitoutuvat ihosolujen DNA:han ja tuottavat reaktiivisia happiyhdisteitä, tappaen solut ja käynnistäen tulehduksen.¹ Iho on herkimmillään noin puolesta tunnista kahteen tuntiin kosketuksen jälkeen, mutta se pysyy herkkänä paljon pidempään.

Sama reaktio stimuloi pigmenttisoluja, minkä vuoksi ihon tummuminen — hyperpigmentaatio — seuraa palovammaa ja kestää sitä pidempään.

Oireet

  contact      light         ~24 h         ~48 h         ~72 h        weeks - years
     |           |             |             |             |               |
  ---o-----------o-------------o-------------o-------------o---------------o------>
     |           |             |             |             |               |
  painless    UVA activates  redness,      blisters      peak of the    dark marks;
  and          the sap within burning                    reaction       skin stays
  invisible    minutes                                                  sensitive to
                                                                        light

,..........,..........,..........,..........,..........,
.........,..........,..........,..........,..........,..
.......,..........,..........,..........,..........,....
.....,..........,..........,..........,..........,......
...,..........,..........,..........,..........,........
.,..........,..........,..........,..........,..........
..........,..........,..........,..........,..........,.
........,..........,..........,..........,..........,...
......,..........,..........,..........,..........,.....

Ensiapu

Jos mahlaa joutuu iholle:²⁶

1. Pese se pois heti saippualla ja runsaalla kylmällä vedellä.
2. Peitä alue ja pidä se poissa auringonvalosta vähintään 48 tuntia — myös harmaina, pilvisinä päivinä, jolloin ultraviolettivaloa on yhä läsnä.
3. Hakeudu lääkärin hoitoon, varsinkin jos rakkuloita ilmaantuu. Varhainen hoito paikallisilla kortikosteroideilla saattaa lievittää reaktiota; laajoja palovammoja hoidetaan palovammoina.
4. Jos mahlaa joutuu silmiin, huuhtele ne heti vedellä, käytä aurinkolaseja, ja hakeudu päivystykseen.

Parantumisen jälkeen vahingoittunutta ihoa tulisi suojata aurinkovoiteella useiden kuukausien ajan.⁶

Ehkäisy

Kosketusta vältetään olemalla koskematta kasviin, ja työskentelemällä sen parissa vain täydessä suojavarustuksessa: vedenpitävät synteettiset vaatteet, pitkät käsineet ja silmäsuojaus (ks. Kaukasianjättiputken torjunta § Turvallisuus). Siimaleikkureita ja raivaussahoja, jotka sinkoavat mahlaa käyttäjän päälle, ei tulisi käyttää.⁷ Lapsille tulisi opettaa kasvin tunnistaminen ja varoittaa heitä käyttämästä sen onttoja varsia puhallusputkina tai kaukoputkina.³

Ennuste

Palovammat paranevat päivistä viikkoihin. Niitä seuraava hyperpigmentaatio kestää yleensä kuukausia ja voi jatkua vuosia, ja jotkin potilaat pysyvät poikkeuksellisen herkkinä auringonvalolle vahingoittuneella ihoalueella useiden vuosien ajan vamman jälkeen.³ Harvinaisissa tapauksissa palovammat voivat olla niin laajoja, että ne vaativat sairaalahoitoa.

Katso myös

• Kaukasianjättiputki
• Furanokumariini
• Kaukasianjättiputken torjunta