Art. 0002 Rev. 1871 Vaara: fototoksinen
Kaukasianjättiputken torjunta
Hogweed.orgista, yhteisomaisuutena pidetystä tietosanakirjasta
Sisällys
Itse kasvista ks. Kaukasianjättiputki. Sen aiheuttamista palovammoista ks. Fytofotodermatiitti.
Kaukasianjättiputken torjunta käsittää menetelmät, joilla haitallisia Heracleum-lajeja poistetaan maa-alueilta ja estetään niiden paluu. Koska kasvi versoo uudelleen juurestaan ja siemenpankista, joka elää jokaista yksilöä pidempään, torjuntaa mitataan vuosissa, ei kasvukausissa.1
Useimmilla epäonnistuneilla ohjelmilla on kolme yhteistä piirrettä. Ne käsittelevät näkyvää kasvia juuren sijaan; ne loppuvat ennen kuin siemenpankki on ehtynyt; ja ne rajoittuvat yksittäisiin kiinteistöihin, kun taas niitä ympäröivä maa pysyy saastuneena. Menetelmät, jotka toimivat, ovat vertailun vuoksi yksinkertaisia: ne ovat vain työläitä.
Kasvitieteilijät ovat tähän mennessä vain kuvailleet jättiputkea eri tavoin; kysymys on sen poistamisesta.
Mitä on tehtävä
Euroopan laajuisten ohjelmien kokemus voidaan tiivistää kolmeen periaatteeseen.12
- Käy käsiksi juureen. Kaikki, mikä jättää juurenniskan henkiin, on ylläpitoa, ei torjuntaa. Menetelmiä, jotka tuhoavat juuren — sen katkaiseminen juurenniskan alapuolelta, kaivaminen ylös, tai tappaminen systeemisellä torjunta-aineella — kutsutaan asianmukaisesti radikaaleiksi, latinan sanasta radix, ”juuri”.
- Ehdytä siemenpankki. Siemen säilyy maaperässä useita vuosia. Käsittelyä on jatkettava joka kasvukausi, kunnes taimia ei ole ilmestynyt useaan vuoteen peräkkäin. Yksikin siementämään päässyt kasvi palauttaa varannon.
- Toimi koko valuma-alueella. Siemen kulkeutuu alavirtaan ja teitä pitkin. Torjunta yhdellä kiinteistöllä ei voi onnistua, kun ylävirran maa pysyy saastuneena; se on suunniteltava koko valuma-alueelle, jokaisen maanomistajan osallistuessa.
Turvallisuus
___
.' '.
/ ___ \ face shield or goggles:
| |___| | sap in the eye is an emergency
\ /
.--'-----'--.
/ | | \ waterproof overalls or apron,
/ /| : |\ \ synthetic: sap soaks through cotton
/ / | : | \ \
(##) | : | (##) long nitrile gloves,
(##) |___:___| (##) cuffs over the sleeves
| | |
| | |
| | | trousers outside the boots
_|___|___|_
|____| |____| rubber boots Vähimmäissuojavarustus jättiputken parissa työskentelyyn. Ihoa ei saa jättää paljaaksi.
Mahla aiheuttaa vakavia palovammoja, kun sille altistunut iho valaistuu myöhemmin auringossa (ks. fytofotodermatiitti). Kaikki työ tulisi siksi tehdä täydessä suojavarustuksessa:13
- Vedenpitävä vaatetus synteettisestä materiaalista. Puuvilla ja pellava imevät mahlan itseensä ja pitävät sen ihoa vasten.
- Pitkät käsineet, hihansuiden päällä, ja kumisaappaat, housunlahkeiden alla.
- Silmäsuojaus: kasvosuojain tai suojalasit. Mahla silmissä on lääketieteellinen hätätilanne.
- Ei siimaleikkureita tai raivaussahoja. Ne sinkoavat mahlaa ja kasvinosia käyttäjän päälle — vaara, joka kuvattiin ensi kertaa nimellä ”siimaleikkuriihottuma”.4
Työskentely on turvallisinta pilvisellä säällä tai iltaa kohti, vaikka ultraviolettivaloa on läsnä pilvisinäkin päivinä.3 Suojavaatetus tulee riisua varovasti ja pestä, ja työkalut puhdistaa, ennen kohteelta poistumista. Kukaan ei saa työskennellä yksin.
Jos mahlaa joutuu iholle, pese se pois heti saippualla ja kylmällä vedellä, peitä alue ja pidä se poissa auringonvalosta vähintään 48 tuntia, ja hakeudu lääkärin hoitoon. Ks. ensiapu.
Menetelmät
| Menetelmä | Tappaa juuren | Estää siementämisen | Työmäärä | Huomiot |
|---|---|---|---|---|
| Juuren katkaisu | kyllä | kyllä | suuri | Pysyvä jokaiselle katkaistulle kasville. Paras keväällä. |
| Systeeminen torjunta-aine | kyllä | kyllä | kohtalainen | Rajoitettu vesistöjen lähellä; toistuvia käsittelyjä. |
| Laidunnus | hitaasti | kyllä | vähäinen | Lampaita tai nautoja, joka kasvukausi vuosien ajan. |
| Sarjojen poisto | ei | osittain | kohtalainen | Ajoitus on kriittinen; kasvit versovat uudelleen. |
| Niitto | ei | osittain | vähäinen | Pidentää kasvin elinikää. |
| Polttaminen | ei | ei | vähäinen | Ei suositella. |
Juuren katkaisu
\ \ / / _|_
\__ \ \ / / __/ | radical leaves
\__ \ \ / / __/ |
\___\ \ / /___/ |
\_\\ /__/ |
\|/ |
_______________(###########)_________|_______ soil surface
. (###########) . | . crown: the buds
. . (###########) . .-+-. that regrow
. \#########/ | | .
- - - - - - - >#########< - - - -\___/- - - <- cut here, at least
. . \#########/. . 10 cm below the
. . \#######/ . . surface; lift the
. . \#######/ . . crown out
. . \#######/ . .
. . \#####/ . .
. . \#####/. . . taproot: reserves
. . \###/ . . for regrowth
. . \###/ . . . Juuren katkaisu. Paalujuuri katkaistaan teroitetulla lapiolla vähintään 10 cm maanpinnan alapuolelta, ja juurenniska nostetaan ylös. Mikään ei versoi jäljelle jäävästä juuresta.
Paalujuuri katkaistaan teroitetulla lapiolla vähintään 10 cm maanpinnan alapuolelta — jopa 25 cm:iin, missä maata on kasautunut kasvin ympärille — ja juurenniska nostetaan ylös kuivumaan tai poistetaan kohteelta.1 Syvyydellä on merkitystä: kokeissa 15 cm:n syvyydeltä tehdyt katkaisut tappoivat kasvit, kun taas 5 cm:n syvyydeltä tai pinnalta tehdyt katkaisut antoivat niiden versoa uudelleen jäljelle jääneistä silmuista.5 Työ on parasta tehdä alkukeväällä, jolloin ruusukkeet ovat pieniä ja helposti löydettävissä, ja toistaa keskikesällä ohi jääneiden kasvien varalta.1 Se on ainoa mekaaninen menetelmä, joka tappaa kasvin suoralta kädeltä, ja taloudellisin pienille ja keskisuurille kasvustoille.
Torjunta-aineet
Systeemiset torjunta-aineet, kuten glyfosaatti, jotka levitetään lehdille keväällä kasvien ollessa pieniä, kulkeutuvat alas juureen ja tappavat sen. Useita käsittelyjä useamman kasvukauden aikana tarvitaan yleensä, ja taimia ilmestyy edelleen kunnes siemenpankki on ehtynyt. Käyttö vesistöjen lähellä on rajoitettua useimmissa maissa ja saattaa vaatia luvan.
Laidunnus
Laiduntavat eläimet syövät nuoret lehdet, estäen kukinnan ja ehdyttäen vähitellen juuren. Useimmat kokemukset ovat lampaista; myös naudat pitävät kasvia maittavana.1 Parhaiden käytäntöjen opas suosittelee 20–30 lammasta hehtaarille keväällä ja 5–10 kesäkuun lopulta alkaen, sekä tummaihoisia rotuja, jotka ovat vähemmän herkkiä mahlalle.1 Laidunnusta on jatkettava joka kasvukausi useiden vuosien ajan. Tanskassa lampailla laidunnettu kohde ei tuottanut siementä seitsemään vuoteen, minkä jälkeen maaperässä ei ollut enää itämiskykyistä siementä.6 Myös sikoja, jotka vahingoittavat juuria, on ehdotettu,7 mutta ne vaativat valvontaa.[lähde?]
Sarjojen poisto
.:*:*:*:*:. .:*:*:.
\\\ | /// .:*:*:. \|/
\\|// \|/ / .:*:*:.
\|/ \ / \|/
| \ / _/
| decapitation \ _x_ / /
| ------------> \ | / _/
| \ | / _/
| mowing, strimming \ | / _/
| or cutting the \ |/ _/
| flower head \ | /
| \| _/
| |/
| |
/|\ /|\
before: one head after: three, from the side buds Typistys vapauttaa sivusilmut apikaalidominanssista. Kasvi vastaa yhden latvan menetykseen useammalla.
Kukintojen katkaiseminen estää siementämisen yhdeksi kasvukaudeksi jos, ja vain jos, se ajoitetaan oikein: kukinnan huipun ja ensimmäisten hedelmien muodostumisen välille, yleensä kesä- tai heinäkuussa.8 Pelkän päätesarjan poistaminen ei saa aikaan mitään, koska loppu kasvista korvaa menetyksen; ks. Sarja § Päätesarjan poisto. Liian aikaisin katkaistuna kasvi versoo uudelleen ja kukkii jälleen; liian myöhään katkaistuna siemen on jo muodostunut. Katkaistut latvat on pakattava pusseihin ja hävitettävä kohteella tai kuljetettava pois: varhaisessa hedelmävaiheessa katkaistut ja maahan jätetyt sarjat kypsyttivät silti lähes viidesosan tavanomaisesta siemenmäärästään.8 Yhdessä kenttätutkimuksessa lähes puolet käsitellyistä kasveista versoi uudelleen ja tuotti siementä uusista, pienemmistä sarjoista.8 Kohteilla on käytävä uudelleen myöhemmin kasvukaudella.
Niitto ja siimaleikkaus
Niitto on laajimmin käytetty mutta tehottomin torjuntamenetelmä. Se poistaa lehdet ja kukkivat varret, mutta kasvi versoo uudelleen juurenniskan silmuista. Ajoitus ratkaisee, kuinka paljon siementä säästyy: maanpinnan tasalta kukinnan huipulla katkaistut kasvit tuottivat vain 3–4 prosenttia katkaisemattomien kasvien siemenmäärästä, kukkivan varren ilmaantuessa katkaistut 12–15 prosenttia, ja alkukeväällä katkaistut noin puolet.5 Kukkimaan alkanut kasvi kuolee kasvukauden lopussa riippumatta siitä, mitä sille tehdään, mutta se onnistuu usein kukkimaan uudelleen ennen sitä.5 Toistuvasti laidunnetut ruusukkeet sen sijaan lykkäävät kukintaansa vuosia: laitumilla kukinnan mediaani-ikä oli viisi vuotta, kun hoitamattomalla maalla se oli kolme.9 Niitto kaksi tai kolme kertaa kasvukaudessa monen vuoden ajan voi lopulta ehdyttää juuren,2 mutta käytännössä niitetyt kasvustot pidetään yllä, ei poisteta (ks. hydra-ilmiö). Askel eteenpäin, kaksi askelta taaksepäin.
Niitosta on hyötyä vain yhteen tarkoitukseen: estämään suuria kasvustoja siementämästä, kun radikaaleja menetelmiä järjestetään.
Polttaminen
Pystyssä olevien kasvien polttaminen ei yllä juureen eikä sitä suositella. Poistetut kukinnot voidaan hävittää polttamalla, missä paikalliset säännöt sen sallivat; siementä kantavaa kasviainesta ei saa koskaan kompostoida.1
Yksikin kipinä voi sytyttää preerian tuleen.
Biologinen torjunta
Biologista torjuntaeliötä ei ole saatavilla. Kasvin alkuperäisen levinneisyysalueen tutkiminen Kaukasuksella vuosina 2002–2005 ei paljastanut yhtäkään luontaista vihollista, joka olisi riittävän tarkkarajainen turvallisesti vapautettavaksi.10 Ks. Vihollisista vapautumisen hypoteesi § Biologisen torjunnan etsintä.
Koordinoitu torjunta
Jättiputki ei kunnioita kiinteistörajoja. Siemensade laskeutuu enimmäkseen muutaman metrin sisään emokasvista, mutta tulvat kuljettavat siementä kilometrien päähän alavirtaan,11 ja ihmiset siirtävät sitä teitä ja rautateitä pitkin maa-aineksessa, koneissa ja katkaistuissa kukinnoissa. Maanomistaja, joka raivaa yhden pellon, kun taas ylävirran maa pysyy saastuneena, joutuu raivaamaan sen uudelleen seuraavana vuonna, ja joka vuosi sen jälkeen.
Tästä syystä torjunta suunnitellaan koko valuma-alueelle, aloittaen joen yläjuoksulta ja edeten alaspäin, jokaisen sen varrella olevan maanomistajan osallistuessa.1 Alla oleva interaktiivinen malli havainnollistaa periaatetta.
................:...............:...... ....... :............... ................:...............:...............:............... ................:...............:...............:............... ................:............o,.:...............:............... ....o...........:.........o,o,o.:...............:............... ............o...:........o,~-~~-~o..............:............... .........,.,....:......o..~-~~-~~-~.,,..........:............... .......o,,o.....:...o...~~- ....:~~-...,.......o:..............~ .......oo.o.... :o oo..~~-.,.,..:..~~-..., ..,..:.............~~ ....oo..oo.oox..:.o..-~~.,...,,.:...-~~-~~-~~-~~:.o.........-~~. ~~-..o.~-~~-~~-~~-~~-~~..,......:....,-~~-~~-~~-~~-........-~~.. ~-~~-~~-~~-~~-~~-~~-~..o,.,.....:..ooo.........o~-~~-~...~-~o... oo,-~~-...ooo..o:..o............:....,..o.,.....:..-~~-~~-~oo... .o.......,.,o..o:.o.............:...............:....o~~-....... .....,...o,,..,.:...............:..o............:............... .......,oo,o..,,:........ ......:...............:............... ........oo.....,:...............:...............:...............
Ilmoittaminen
Havainnot jättiputkesta tulee ilmoittaa paikalliselle viranomaiselle tai kansalliselle seurantajärjestelmälle, valokuvan, kasvin koon merkinnän ja sijainnin kera. Havainnoijien ei tule yrittää poistoa ilman suojavarustusta.
Torjunnan jälkeen
Raivattu maa ei pysy tyhjänä. Kun vallitseva laji poistetaan, yhteisö käy läpi jakson, jossa vanha kasvusto on kuolemassa eikä uusi kasvillisuus ole vielä vakiintunut; tässä välivaiheessa ilmaantuu suuri kirjo opportunistisia rikkaruohoja. Alkuperäisten heinien ja niittykukkien seoksen kylväminen heti raivauksen jälkeen lyhentää tätä jaksoa ja epää paljaan maan jättiputken taimilta. Sata kukkaa kukkikoon.
Raivattuja kohteita on seurattava joka kasvukausi. Taimia ilmestyy edelleen useiden vuosien ajan, vähenevässä määrin, siemenpankin ehtyessä; viimeiset harvat ovat tärkeimpiä.12
Yleisiä virheitä
| Virhe | Seuraus |
|---|---|
| Näkyvän kasvin käsittely | Juurenniska säilyy hengissä ja kasvi palaa, usein useammalla latvalla. |
| Lopettaminen yhden puhtaan kasvukauden jälkeen | Siemenpankki korvaa kasvuston vuodessa tai parissa. |
| Vain oman maan raivaaminen | Siemen ylävirrasta ja naapureilta asuttaa sen uudelleen. |
| Katkaistujen latvojen jättäminen maahan | Siemen kypsyy joka tapauksessa. |
| Siimaleikkurin käyttö | Mahlaa sinkoutuu käyttäjän päälle. |
| Kasvuston kuolemisen odottaminen itsestään | Jokainen kasvi kyllä kuolee kukittuaan — korvattuaan ensin itsensä monta tuhatta kertaa. |
Katso myös
Footnotes
-
Nielsen, C.; Ravn, H. P.; Nentwig, W.; Wade, M., eds. (2005). The Giant Hogweed Best Practice Manual: Guidelines for the management and control of an invasive weed in Europe. Hørsholm: Forest & Landscape Denmark. ISBN 87-7903-209-5. ↩ ↩2 ↩3 ↩4 ↩5 ↩6 ↩7 ↩8 ↩9
-
Caffrey, J. M. (1999). “Phenology and long-term control of Heracleum mantegazzianum”. Hydrobiologia. 415: 223–228. ↩ ↩2
-
New York State Department of Environmental Conservation. “Giant Hogweed”. Retrieved 26 September 2026. ↩ ↩2
-
Freeman, K.; Hubbard, H. C.; Warin, A. P. (1984). “Strimmer rash”. Contact Dermatitis. 10 (2): 117–118. doi:10.1111/j.1600-0536.1984.tb00357.x. ↩
-
Pyšek, P.; Perglová, I.; Krinke, L.; Jarošík, V.; Pergl, J.; Moravcová, L. (2007). “Regeneration ability of Heracleum mantegazzianum and implications for control”. In Pyšek, P.; et al. (eds.). Ecology and Management of Giant Hogweed. Wallingford: CAB International. pp. 112–125. doi:10.1079/9781845932060.0112. ↩ ↩2 ↩3
-
Moravcová, L.; Pyšek, P.; Pergl, J.; Perglová, I.; Jarošík, V. (2006). “Seasonal pattern of germination and seed longevity in the invasive species Heracleum mantegazzianum”. Preslia. 78: 287–301. ↩
-
RAPID LIFE project (2018). Good practice management: giant hogweed. Invasive Species Ireland. ↩
-
Pyšek, P.; Krinke, L.; Jarošík, V.; Perglová, I.; Pergl, J.; Moravcová, L. (2007). “Timing and extent of tissue removal affect reproduction characteristics of an invasive species Heracleum mantegazzianum”. Biological Invasions. 9 (3): 335–351. doi:10.1007/s10530-006-9038-0. ↩ ↩2 ↩3
-
Pergl, J.; Perglová, I.; Pyšek, P.; Dietz, H. (2006). “Population age structure and reproductive behavior of the monocarpic perennial Heracleum mantegazzianum (Apiaceae) in its native and invaded distribution ranges”. American Journal of Botany. 93 (7): 1018–1028. doi:10.3732/ajb.93.7.1018. ↩
-
European Commission, CORDIS. “Searching for effective biological control enemies for the giant hogweed”. Retrieved 26 September 2026. ↩
-
Trottier, N.; Groeneveld, E.; Lavoie, C. (2017). “Giant hogweed at its northern distribution limit in North America: experiments for a better understanding of its dispersal dynamics along rivers”. River Research and Applications. 33 (7): 1098–1106. doi:10.1002/rra.3149. ↩
-
Moravcová, L.; Pyšek, P.; Krinke, L.; Müllerová, J.; Perglová, I.; Pergl, J. (2018). “Long-term survival in soil of seed of the invasive herbaceous plant Heracleum mantegazzianum”. Preslia. 90 (3): 225–234. ↩
Tämä artikkeli on käännös englanninkielisestä artikkelista, versio 1871.