Art. 0005 Rev. 1905
Hydra-ilmiö
Hogweed.orgista, yhteisomaisuutena pidetystä tietosanakirjasta
Tämä artikkeli käsittelee ekologista ilmiötä. Kreikkalaisen myytin olennosta ks. Lernan hydra.
Hydra-ilmiö on populaatioekologian paradoksi, jossa yksilöiden kuolleisuuden lisääntyminen johtaa populaation koon kasvuun. Se on nimetty kreikkalaisen myytin Lernan hydran mukaan, joka kasvatti kaksi päätä jokaista Herakleen katkaisemaa päätä kohden.1
Ilmiö syntyy, kun yksilöiden poistaminen vapauttaa eloonjääneet kilpailusta, tai vapauttaa kasvua, jota oli pidätelty, jolloin populaatio kompensoi menetyksensä — ja enemmänkin. Ajatuksella on pitkä historia populaatioteoriassa, joka on tunnistanut useita sen tuottavia mekanismeja.1 Sillä on käytännön merkitystä aina, kun populaatioita korjataan tai torjutaan, koska populaatiota pienentämään tarkoitettu toimenpide voi, väärin sovellettuna, suurentaa sitä.
Kaukasianjättiputkella
.:*:*:*:*:. .:*:*:.
\\\ | /// .:*:*:. \|/
\\|// \|/ / .:*:*:.
\|/ \ / \|/
| \ / _/
| decapitation \ _x_ / /
| ------------> \ | / _/
| \ | / _/
| mowing, strimming \ | / _/
| or cutting the \ |/ _/
| flower head \ | /
| \| _/
| |/
| |
/|\ /|\
before: one head after: three, from the side buds Päätesarjan poistaminen vapauttaa sivusilmut apikaalidominanssista.
Jättiputki osoittaa kompensaation, johon ilmiö perustuu, kahdella tasolla.
Yksittäinen kasvi. Päätesarjan katkaiseminen poistaa apikaalidominanssin lähteen; varressa alempana olevat silmut kasvavat ja tuottavat sen tilalle useita pienempiä sarjoja. Kun vain päätesarja poistettiin kukinnan huipulla, kasvin kokonaissiementuotto ei laskenut lainkaan.2 Kun jokainen sarja poistettiin, lähes puolet kasveista versoi uudelleen ja tuotti siementä jälleen samana kasvukautena.3 Ollessaan kertakukkiva, kukkimaan alkanut kasvi kuolee kasvukauden lopussa riippumatta siitä, mitä sille tehdään;4 katkaisu vain päättää, kuinka paljon siementä se jättää jälkeensä.
Kasvusto. Ennen kukintaansa kasvit, jotka menettävät lehtensä vuodesta toiseen, lykkäävät kukintaansa ja elävät pidempään: laidunnetuilla laitumilla kukinnan mediaani-ikä oli viisi vuotta, kun hoitamattomalla maalla se oli kolme.5 Kasvusto, joka pidetään alhaalla juurineen poistamatta, säilyttää siksi kasvinsa, ja siemenensä, varannossa. Sitä, suurentaako säännöllinen niitto todella kasvustoa, kuten aito hydra-ilmiö vaatisi, ei ole mitattu.[lähde tarvitaan] Kasviin useimmin kohdistettu toimenpide on parhaimmillaankin se, joka säilyttää sen.
Ilmiön välttäminen
Hydra-ilmiö syntyy vain, kun torjunta on osittaista: kun latva poistetaan mutta runko jää jäljelle. Sitä ei synny, kun juuri tuhotaan. Myytissä Herakles voitti hydran vasta, kun hänen toverinsa Iolaos poltti jokaisen kaulan heti pään katkaisun jälkeen, jottei mikään voisi kasvaa takaisin, ja ainoa kuolematon pää haudattiin kiven alle. Nykyaikainen vastine on juuren katkaisu.
Katso myös
Footnotes
-
Abrams, P. A. (2009). “When does greater mortality increase population size? The long history and diverse mechanisms underlying the hydra effect”. Ecology Letters. 12 (5): 462–474. doi:10.1111/j.1461-0248.2009.01282.x. ↩ ↩2
-
Pyšek, P.; Kučera, T.; Puntieri, J.; Mandák, B. (1995). “Regeneration in Heracleum mantegazzianum: response to removal of vegetative and generative parts”. Preslia. 67: 161–171. ↩
-
Pyšek, P.; Krinke, L.; Jarošík, V.; Perglová, I.; Pergl, J.; Moravcová, L. (2007). “Timing and extent of tissue removal affect reproduction characteristics of an invasive species Heracleum mantegazzianum”. Biological Invasions. 9 (3): 335–351. doi:10.1007/s10530-006-9038-0. ↩
-
Pyšek, P.; Perglová, I.; Krinke, L.; Jarošík, V.; Pergl, J.; Moravcová, L. (2007). “Regeneration ability of Heracleum mantegazzianum and implications for control”. In Pyšek, P.; et al. (eds.). Ecology and Management of Giant Hogweed. Wallingford: CAB International. pp. 112–125. doi:10.1079/9781845932060.0112. ↩
-
Pergl, J.; Perglová, I.; Pyšek, P.; Dietz, H. (2006). “Population age structure and reproductive behavior of the monocarpic perennial Heracleum mantegazzianum (Apiaceae) in its native and invaded distribution ranges”. American Journal of Botany. 93 (7): 1018–1028. doi:10.3732/ajb.93.7.1018. ↩
Tämä artikkeli on käännös englanninkielisestä artikkelista, versio 1905.