Jättiputkitermien sanasto

Tämä jättiputkitermien sanasto määrittelee Hogweed.orgissa käytetyt kasvitieteen, kemian, ekologian ja toimituksen termit. Useat näistä sanoista ovat saaneet muita merkityksiä kasvitieteen ulkopuolella. Tässä tietosanakirjassa niitä käytetään vain alla annetuissa merkityksissä.vain

Kasvitiede

Andromonoesia

Uros- ja kaksineuvoisten kukkien esiintyminen samassa kasviyksilössä: kreikan andro-, ”uros”, ja monoesia, kreikan sanoista monos, ”yksi”, ja oikos, ”talo” — molemmat kukkatyypit asuvat yhdessä talossa. Jättiputkella urospuolisten kukkien osuus kasvaa sarjan kertaluvun myötä; ks. Sarja § Työnjako.

Apikaalidominanssi

Verson kasvupisteen (kärjen) aiheuttama sivusilmujen kasvun tukahdutus, jota välittää ennen kaikkea kärjessä tuotettu auksiini-hormoni. Kärjen poistaminen (typistys) vapauttaa sivusilmut, jotka alkavat tämän jälkeen kasvaa. Jättiputkella päätesarjan katkaiseminen tuottaa yleensä sen tilalle useita pienempiä sarjoja; ks. hydra-ilmiö.

Itsesopiva

Kykenevä tuottamaan siementä omalla siitepölyllään. Jättiputki on täysin itsesopiva, joten yksikin kasvi voi perustaa kannan.

Juurenniska

Juuren ja varren liittymäkohta maanpinnalla tai juuri sen alapuolella, josta uudet versot lähtevät. Torjunta on pysyvää vain, kun juurenniska tuhotaan tai erotetaan juuresta.

Kertakukkiva

Kukkii ja tuottaa siementä vain kerran, minkä jälkeen kuolee. Jättiputki on kertakukkiva monivuotinen kasvi: se voi elää ruusukkeena useita vuosia, mutta sen ensimmäinen kukinta on myös sen viimeinen.

Korsiintuminen

Kukkivan varren nopea pituuskasvu ruusukkeesta. Jättiputki korsiintuu vain kerran, elämänsä viimeisenä vuonna.

Lepotila

Tila, jossa elävä siemen ei idä suotuisissakaan olosuhteissa, ennen kuin tietty vaatimus — usein kylmäjakso — on täyttynyt. Ks. stratifiointi.

Mykerömäinen

Päänmuotoinen, tai tiheäksi päänmuotoiseksi ryhmäksi kerääntynyt. Latinan sanasta caput, ”pää”.

Osahedelmä

Sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) kuivan hedelmän kahdesta puoliskosta jompikumpi, johon se kypsyessään halkeaa. Jättiputkella kumpikin osahedelmä sisältää yhden siemenen, ja sitä kutsutaan yleensä yksinkertaisesti siemeneksi.

Paalujuuri

Suuri, keskeinen alaspäin kasvava juuri, josta pienemmät juuret haarautuvat. Jättiputken paalujuureen varastoituu varannot, joiden turvin kasvi versoo uudelleen katkaisun jälkeen.

Pikkusarja

Yksi kerrannaissarjan kunkin säteen päässä kannatettavista pienistä sarjoista.

Protandria

Kukan urososien kypsyminen ennen naaraosia, jolloin kukka luovuttaa siitepölynsä ennen kuin voi vastaanottaa sitä. Jättiputkella koko sarja käy ensin läpi urosvaiheen ja sitten naarasvaiheen.

Päätesarja

Pääverson päättävä sarja: ensimmäinen avautumaan, suurin, ja jättiputkella lähde lähes puolelle kasvin siemenistä. Ks. Sarja.

Pölynluovuttaja

Kukka, sarja tai kasvi, joka antaa siitepölyä muttei tuota omaa siementä. Jättiputkella alimman kertaluvun sarjat toimivat vain pölynluovuttajina.

Radikaali

Juuresta lähtevä, tai juuren välittömästä läheisyydestä sen yläpuolelta. Radikaalilehdet muodostavat tyviruusukkeen. Latinan sanasta radix, ”juuri”. Tässä tietosanakirjassa sanaa käytetään vain tässä merkityksessä.

Ruusuke

Ympyrämäinen lehtien ryhmä maanpinnan tasolla. Jättiputki viettää suurimman osan elämästään ruusukkeena, kerryttäen varantoja paalujuureen ainoaa kukintaansa varten.

Sarja

Kukinto, jossa kukkaperät (säteet) lähtevät yhdestä pisteestä, kuten sateenvarjon kaaret (latinan umbella, ”päivänvarjo”). Kerrannaissarjassa jokainen säde kantaa omaa pienempää sarjaansa, pikkusarjaa. Ks. pääartikkeli.

Sivusarja

Päätesarjaa ympäröivien versojen kannattama toissijainen sarja. Sivusarjat avautuvat sen jälkeen ja tuottavat vähemmän siementä.

Stratifiointi

Siementen altistaminen kylmälle, kostealle jaksolle, joka murtaa niiden lepotilan. Luonnossa sen tarjoaa talvi; stratifioimaton siemen ei idä.

Typistys

Puutarhanhoidossa verson kärjen poistaminen. Se ei tapa kasvia; se ohjaa kasvun uudelleen sivusilmuihin. Ks. apikaalidominanssi.

Vitta

Sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) hedelmänseinämän öljytiehyt (monikko vittae). Jättiputkella vitat ovat silmiinpistäviä, tummia ja nuijamaisia, ja auttavat siemenen tunnistamisessa.

Kemia

Angelisiini

Kulmikkaiden furanokumariinien kantayhdiste: samat kolme rengasta kuin psoraleenissa, mutta taipuneena. Se sitoutuu DNA:han kerran, mutta ei voi yhdistää kahta juostetta. Usein jättiputken runsain yksittäinen furanokumariini.

Fototoksinen

Haitallinen vain valon läsnä ollessa. Fototoksinen aine ei tee mitään pimeässä; ks. fytofotodermatiitti.

Furanokumariini

Kasviyhdisteiden luokka, johon kuuluvat muun muassa psoraleeni, bergapteeni ja ksantotoksiini, jotka ovat vaarattomia pimeässä mutta sitoutuvat DNA:han ultraviolettivalon aktivoimina. Ks. pääartikkeli ja fytofotodermatiitti.

Fytoaleksiini

Puolustusyhdiste, jota kasvi tuottaa vastauksena sienen tai muun mikrobin hyökkäykseen. Osa furanokumariineista on fytoaleksiineja.

Interkalaatio

Litteän molekyylin asettuminen DNA:n pinottujen emäsparien väliin. Furanokumariinit interkaloituvat pimeässä ja reagoivat valon saapuessa.

Juosteidenvälinen ristisilta

Kovalenttinen silta DNA:n kahden juosteen välillä, joka estää niitä erkanemasta. Lineaarinen furanokumariini, joka on muodostanut monoadduktin, voi absorboida toisen fotonin ja sitoutua vastakkaiseen juosteeseen.

Monoaddukti

Tuote, jossa molekyyli on sitoutunut DNA:n yhteen juosteeseen yhdestä kohdasta. Furanokumariini muodostaa monoadduktin tymiinin kanssa absorboituaan yhden ultravioletti-A-fotonin.

Psoraleeni

Lineaaristen furanokumariinien kantayhdiste, C₁₁H₆O₃: kolme rengasta suorassa rivissä. Sen metoksijohdannaiset ovat bergapteeni (5-MOP) ja ksantotoksiini (8-MOP, metoksaleeni).

PUVA

Psoraleeni ja UVA: valokemoterapia, jossa suun kautta otettua tai iholle levitettyä furanokumariinia seuraa ultravioletti-A-valo; otettiin käyttöön psoriaasin hoidossa 1974. Sama reaktio, joka puhdistaa ihon, voi aiheuttaa ihosyöpää.

Ultravioletti A

Pisimpäaaltoinen ultraviolettivalo, noin 315 tai 320–400 nm, joka läpäisee ilmakehän runsaina määrinä. Jättiputkipalovammat syntyvät tehokkaimmin 330–335 nm:n aallonpituudella.

Ekologia

Dominanssi

Aste, jolla yksi laji hallitsee yhteisön olosuhteita kokonsa, määränsä tai peittävyytensä avulla. Kypsässä jättiputkikasvustossa yksi laji hallitsee ja vie suurimman osan valosta.

Gini-kerroin

Eriarvoisuuden mitta, joka saa arvon 0, kun jokaisella populaation jäsenellä on yhtä suuri osuus, ja arvon 1, kun yhdellä jäsenellä on kaikki. Alun perin tuloja varten kehitettyä mittaria on vuodesta 1984 käytetty kuvaamaan koon ja tuoton hierarkioita kasvipopulaatioissa. Ks. Sarja § Eriarvoisuus.

Haitallinen vieraslaji

Alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle tuotu laji, jonka leviäminen vahingoittaa ympäristöä, taloutta tai ihmisten terveyttä.

Hydra-ilmiö

Kannan koon kasvu vastauksena sen yksilöiden kuolleisuuden lisääntymiseen. Ks. pääartikkeli.

Hydrokoria

Siementen leviäminen veden mukana. Jättiputken siemenet kelluvat ja kulkeutuvat alavirtaan jokia, puroja ja ojia pitkin.

Invaasiovelka

Menneiden tuontien jo varmistamat mutta vielä toteutumattomat invaasiot. Kautta Euroopan tämän päivän vieraslajit heijastavat paremmin vuoden 1900 kuin vuoden 2000 taloutta. Ks. Lag-vaihe.

Kokoluokka

Luokka, johon populaation jäsenet ryhmitellään koon mukaan. Kasvuston kokoluokkarakenne kertoo, kasvaako se, pysyykö vakaana vai taantuuko.

Kolonisaatio

Lajin asettuminen alueelle, jolla sitä ei aiemmin esiintynyt.

Lag-vaihe

Aika vieraslajin saapumisen ja sen nopean leviämisen alkamisen välillä. Ks. pääartikkeli.

Leviämispaine

Tietylle paikalle tuotujen yksilöiden määrä ja niiden saapumiskertojen lukumäärä. Mitä enemmän siementä siirtyy, ja mitä useammin, sitä todennäköisempi invaasio.

Lisääntymisvarmuus

Kyky tuottaa siementä ilman paria, yleensä itsepölytyksen avulla. Se antaa yksittäisen, kauas lajitovereistaan kulkeutuneen kasvin perustaa populaation.

Lorenzin käyrä

Kuvaaja, joka esittää kokonaismäärän kumulatiivisen osuuden suhteessa sen omistavan populaation kumulatiiviseen osuuteen, järjestettynä vähimmästä eniten omistavaan. Mitä syvemmälle käyrä painuu diagonaalin alapuolelle, sitä epätasaisempi jakauma on.

Monokulttuuri

Yhteisö, joka koostuu yhdestä ainoasta lajista. Mikään muu ei kasva siinä pitkään.

Oleskeluaika

Aika siitä, kun laji tuotiin alueelle. Mitä pidempään se on ollut läsnä, sitä levinneempi se yleensä on.

Pioneerilaji

Ensimmäinen laji, joka asettuu paljaalle tai häiritylle maalle ja aloittaa sukkession.

Siemenpankki

Maaperässä olevien elävien siementen varanto. Ks. pääartikkeli.

Siemensade

Tietylle alueelle tiettynä ajanjaksona saapuvat siemenet. Siemensade täydentää siemenpankkia.

Sukkessio

Yhteisön lajiston vähittäinen, laajalti ennustettavissa oleva muutos ajan myötä, esimerkiksi häiriön tai vallitsevan lajin poistumisen jälkeen.

Valuma-alue

Joen ja sen sivu-uomien kuivattama maa-alue. Koska jättiputken siemen kulkeutuu virran mukana, valuma-alue eikä kiinteistö on torjunnan luonnollinen yksikkö.

Vihollisista vapautuminen

Tuodun lajin vapautuminen alkuperäisen levinneisyysalueensa kasvinsyöjistä ja taudeista. Ks. Vihollisista vapautumisen hypoteesi.

Toimitukselliset termit

Lähde tarvitaan

Merkintä väitteessä, jota ei tueta luotettavalla lähteellä. Näin merkittyjä väitteitä voidaan kyseenalaistaa ja poistaa. Väitteitä jättiputken hyödyistä merkitään näin useammin kuin mitään muita.

Neutraali näkökulma

Periaate, jonka mukaan artikkelit esittävät merkittävät näkökannat oikeudenmukaisesti ja suhteessa niiden kannatukseen luotettavissa lähteissä. Neutraaliutta kasvin ja sen polttamien ihmisten välillä ei vaadita.

Punainen linkki

Linkki artikkeliin, jota ei vielä ole olemassa. Punainen linkki ei ole virhe: se merkitsee artikkelia, jota ei ole vielä kirjoitettu.

Katso myös

• Kaukasianjättiputki
• Kaukasianjättiputken torjunta